maanantai 12. joulukuuta 2011

Namusia






Ihanainen kangas piilottaa sisäänsä puoliksi pätkäistyjä vessapaperirullia.
Leveämmät rusettinauhat olisivat olleen mainiot, mutta sillä mentiin mitä kaapista löytyi – kuten tavallista. :)

Liimasin kankaan rullan päälle. Pujotin helminauhan rullan läpi ja sidoin rusetit tiukasti namun molempiin päihin. Nyt kuuden karkin ketju koristaa keittiötä.

Jos tarpeeksi monta jaksaisi väsätä, niin näistähän saisi kivan joulukalenterinkin.

lauantai 10. joulukuuta 2011

Vielä lisää joulukortteja






Lapsi huitaisi (sitä vauhtia ne syntyivät, keskittymiskyky tänään 2%) piirtää vielä joulukortit omille kummeilleen ja jalkapallo- ja jumppavelmentajilleen. Tonttu sai loppusilauksen käsissäni. Yhteistyönä syntyy kaikkein kivoimmat.

Joulukorttien viimeinen postituspäivä 0,55 eur hintaan on 15.12.2011.

Näin myrskyisissä tunnelmissa joulukuuta vietetään tänä vuonna:

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Joulukortteja sarjatyönä






Mikä satumainen kankaanpala sattuikaan sormiini kangaskaupassa! Inspiraatio joulukortteihin iski siltä seisomalta ja hylkäsin samantien suunnitelmani perunapainannasta.

Lapsi halusi myös osallistua toimintaan ja taisikin sitten ihan itse ehdottaa, että voisi piirtää pompulamallin. Pyysin niitä muutaman eri kokoisina, jotta sarjatyössä olisi hieman vaihtelua.

Näin ne tein
Kortit ovat kaksipuoleisia ja ne voi ripustaa vaikka kuusenoksalle.
Leikkasin osat: kaksi samanlaista (jos muoto ei ole säännönmukainen, pidä kankaan nurjat puolet vastakkain) pyörylää korttia kohden ja hieman suurempi keskipala kartongista.
Muotoilin ja kirjoittelin viestikortit.
Pujotin viestikortin nauhaan ja nauhan päät kankaan alle ja ompelin kerran kankaisen pyllerön reunoja mukaillen niin, että kortti valmistuu yhdellä ompeleella.

Ei kyllä sitten niin mitenkään toistu tuo kankaan mahtava pilke kuvissa. Se on super-bling!

Tuo kuvassa näkyvä tikkuporo lähti mukaan reissultamme. Olisin ottanut vaikka suurimman, mutta kuljetuksellisista syistä päädyin pienimpään kokoon... Poro löytyi Potterybarnista. Sai miehet odotella hetken jos toisenkin, kun jämähdettiin liikkeeseen äitini kanssa. Poro olisi hauska toteutettuna ihan oikeista oksista myös, eikä malli ainakaan ole hankala.

maanantai 28. marraskuuta 2011

Joulukalenterin sivutuote







Olen joskus ostanut käsityömessuilta taskujoulukalenterin ja sen saman täytän tänäkin vuonna. Viime vuonna liimailimme sieltä paljastuneita tonttutarroja siniseen, lumiseen maisemaan. Tänä vuonna tarrat ovat tähtiä, joulupalloja ja enkeleitä ja tein niille yhdessä lapsen kanssa joulukuuset. Lapset saavat vuorotellen kurkata taskuun ja liimata sitten tarran omaan kuuseensa. Loppupelissä meillä pitäisi olla melkoisen hienot jouluaskartelut säilytettävänä tulevia vuosia varten. Ainakin näin visualisoin mielessäni...
Laittanen tänne kuvan lopputuotteesta, kun saamme ne valmiiksi. Tässä vielä kuuset koristeitaan odottelemassa.

maanantai 7. marraskuuta 2011

Laatikkopaita






Miehen sisko toi viimeksi käydessään ihania afrikkalaisia printtikankaita. Olen lähinnä tyytynyt mallailemaan ja ihastelemaan niitä, uskaltamatta niitä sen kummemmin koskea (ettei ne vaan mene pilalle...)

Tilli Mössönpoika -blogissa ollut paitamalli oli kuitenkin niin simppeli, että rohkaistuin minäkin viimein kajoamaan aarrekankaisiini.

Käyttämäni kangas olisi riittänyt kokopitkään mekkoon, mutta halkaisin kankaan keskeltä ja päärmäsin reunan. Toinen reuna olikin jo valmiiksi ommeltu. Leikkaisin sanomalehdesta sopivan kaula-aukon kaavan ja sen mukaan vanhasta trikootopista kaarrokkeen ennen kuin uskaltauduin saksineni paitakankaan kimppuun.

Näin sen tein:
Leikkaa kaula-aukko haluamasi malliseksi ja samanlaiset kaarrokkeet.
Päärmää helmat.
Ompele kaarrokkeen saumat ja kiinnitä se kaula-aukkoon oikeat puolet vastakkain.
Käänsin mustaa kaarroketta hieman näkyville ennen kuin tikkasin kaarrokkeen paikoilleen.
Ompele sivusaumat. Jätä sivujen alareunoihin reilun 10 cm halkiot ja yläreunaan käden mentävät aukot. Minun ei tarvinnut päärmäillä sivuja, sillä kankaan oma reunapäärme oli siisti.

Ihana löijänä tästä tuli. Vaan onpas hankalaa tuo vaatteen esittely kuvin... Kuvausjärjestelyissä mukana korvatulehdusta poteva pienimmäinen, jolla halipula on näinä aikoina suuri.

Alla simppeli kaavakuva. Se ei ole mittakaavassa.

Vuodenaikataulu






Keräilin reilu viikko sitten kasan lehtiä ja kuivailin niitä sanomalehden välissä painon alla. Eilen lapsi sai vapaat kädet tehdä omat liimailunsa ja niiden kuivuttua kehystin ne ja laitoin eteisen seinää koristamaan.

Jostain syystä en ole kertaakaan innostunut tekemään tämän tyyppisiä tauluja muutoin kuin syksyllä, vaikka kesällähän sitä riittäisi vaikka mitä prässättävää.

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Inspis iski





Kun aplikoinnin alkuun pääsin en malttanutkaan lopettaa. Lumpuista syntyi vielä 40 x 40 cm tyyny. Mainospikeepaidan helma oli sen verran siisti, että se pääsi pohjaksi.

Kuten alimmaisesta kuvasta huomaa, niin se oli se harjoituskappale. Ja tässä mukana esimerkkinä siitä, miten ei kannata tehdä... Lutru trikoo venyy ja vetää mutkalle ilman tukea. Tukikangasta mulla ei ollut omissa varastoissa ja inspiksen iskiessä en lähde sitä kaukaa hakemaan. Vasta liekkien kohdalla tajusin, että ihan tavan puuvillakangas pohjakankaan alla antaisi vähän tukea ompeluun. Triceratops-auton ompelu sujuikin sitten ihan eri meiningillä, vaikka kyllä nuo trikoiset pyörät olivat yhä hankalahkot ommella ilman kunnon tukea.

Nyt tekisi hirveästi mieli iskeä lasten paitoihin ja liekittää muutama aplikoiden.


tiistai 1. marraskuuta 2011

Siitä tuli vihainen lintu



Surautin lapselle lintuhahmon. Ei tullut ihan sen mallinen kuin kuvittelin kaavoittaneeni (omasta päästä, ei ihme...), mutta ajanee asiansa jonkinmoisena heittovälineenä.

Materiaalina oli kulahtaneita t-paitoja, jotka ovat odotelleet pussissa iäisyyden matonkuteiksi leikkelyä. Tukikankaana käytin yhtä lailla viimeisiä vedelleen tyynyliinan, joka paikoitellen oli melkein läpinäkyvä. Kyllä sitä osaa olla joskus säästäväinen tosi kummallisissa asioissa.

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

RRRRAAAAAAAAH!




Hirveä hirviönaamari Monster Truck -shown popcornilaatikosta. Boksin toinen puoli päätyi julisteeksi makkarin seinälle.

lauantai 29. lokakuuta 2011

Suklaa-banaanipiirakka




150 g voita
2,5 dl sokeria
2 kananmunaa
4-5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl kaakaojauhetta
1 tl ruokasoodaa
1 tl suolaa
2 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
2 tl kanelia
3-4 banaania

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi kulhossa.
Sekoita mukaan kananmunat.
Soseuta banaanit haarukalla.
Yhdistä kuivat aineet ja lisää kulhoon sekoitellen vuorotellen banaanisoseen kanssa.

Paista piirakkavuoassa 200 °C, 20-30 min. (tai kakkuvuoassa 170 °C, 40-50 min)

Kuvan piirakka on tehty noin 2/3 ainemäärillä, joten piirakka on asteen verran sutjakampi.

tiistai 25. lokakuuta 2011

Raketti! Rocket!




Raketteja on nyt tehty sitä mukaa, kun niitä on saatu tuhottua. Tämä versio jäi vielä ehjänä mummolaan ja sitä kovasti kaivataan. Kotiin palattua ensimmäinen homma ei suinkaan ollut tavaroiden purku vaan taas yhden sukkulan rakennus. Aineksina tyhjät paperirullat, mehu- ja maitopurkit, pahvinpalat ja teipit.




keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Pinaattinen katkarapupiirakka




Lasten enterorokko on pitänyt meidät kotona päivisin, joten kauppareissut ovat jääneet vähemmälle. Pakastin taas on jo pidemmän aikaa kaipaillut sulatusta ja tyhjennystä, joten olen käyttänyt sairaspäivinä hyväkseni sen antimia ja tyhjennellyt sitä pikkuhiljaa.

Tänään tein elämäni ensimmäisen katkarapupiirakan. Lisäsin täytteeseen pinaattia - kun sitä nyt sieltä pakastimesta löytyi. Yhdistelmä toimii.

Piirakkapohja
2 dl vehnäjauhoja
0,5 dl perunamuussijauhetta
0,5 tl leivinjauhetta
100 g voita

Sekoita kuivat aineet keskenään ja nypi joukkoon kylmä voi. Painele pyöreän piirakkavuoan pohjalle ja esipaista uunissa 200 °C n. 10-15 min.

Täyte
n. 150 g katkarapuja
1 pieni sipuli

Sulata ja valuta katkaravut. Leikkaa sipuli pieniksi kuutioiksi.
Lisää vuokaan esipaistetun pohjan päälle ravut ja sipulikuutiot.

Pinaattinen munamaito

150 g pakastepinaattia
2,5 dl maitoa
3 kananmunaa
ripaus suolaa, pippuria ja muskottia
1-2 dl juustoraastetta

Sulata pinaatti. Raasta juusto (Tähän käytin juustojämät: Emmentalia, parmesaania ja edamia suloisesti sekaisin). Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja lisää vuokaan.

Paista 200 °C, noin 30 min.

Perunamuussijauheen sijasta voit käyttää myös hienoksi raastettua, keitettyä perunaa. Ensi kerralla lisään täytteeseen fetajuustoa, sopinee makupalettiin muikeasti.

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Virkattu hartiahuivi






Virkattua hartiahuivia olen tehnyt tämän englanninkielisen ohjeen mukaan. Kun kuvia seuraa tarkasti, pääsee lisäyksistä kärryille helposti (minäkin pääsin) ja sen jälkeen ohjetta ei enää tarvitse seurata - sen kun virkkaa vaan. Huivin voi päätellä, kun se tuntuu sopivan kokoiselta. Tämä ei ole aivan perinteinen suorasivuinen kolmiohuivi ja laskeutuu harteille kuin itsestään.

Materiaalina on Novitan ohut sukkalanka "Tico tico" ja koukku nro 4. Lankaa on tarkoitus käyttää ainakin 200 g eli 2 kerää. Katson sitten riittääkö koko vai tarvitaanko vielä kolmaskin kerä. Paksummalla langalla huivin saa varmaan nopeasti valmiiksi.

Käännösapua alkuperäiseen ohjeeseen:
dc = pylväs
ch = ketjusilmukka

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Italialaista


Rosmariiniperunat

perunoita
valkosipulinkynsiä
rosmariinin oksa
suolaa ja pippuria
oliiviöljyä

Pese perunat, leikkaa veneiksi uunipannulle.
Murskaa 3-4 valkosipulinkynttä ja heitä pannulle kuorineen.
Lisää päälle yhden rosmariininoksan neulaset.
Suolaa ja pippuroi. Lisää loraus oliiviöljyä ja pyöräytä kaikki ainekset sekaisin.
Paista uunissa 200 °C, n. 20 min. Tarjoa hieman jäähtyneinä.




Täytetyt herkkusienet

10 kpl suuria herkkusieniä
3 rkl korppujauhoja
3 rkl parmensaaniraastetta + hieman sienien päälle
2 rkl persiljasilppua
2 rkl oliiviöljyä
suolaa ja pippuria

Puhdista sienet ja irrota jalat varovasti.
Aseta hatut uunin kestävään astiaan.
Leikkaa jalat pieneksi silpuksi. Lisää joukkoon persiljasilppu, juustoraaste korppujauhot ja oliiviöljy ja sekoita.
Täytä hatut seoksella ja raasta päälle vielä hieman parmesaania ja tiputtele oliiviöljyä.
Paista 200 °C, 20 min. Tarjoa hieman jäähtyneinä.




Kanapalat (Saltimbocca-tyyliin)

kanan rintafileitä (Ohutleikkeillä pääset helpoimmalla.)
tuoreita salvianlehtiä
ilmakuivattua kinkkua
suolaa ja pippuria
vehnäjauhoja
valkoviiniä
voita
+ hammastikkuja

Leikkaa rintafileet ohuiksi leikkeiksi ja noin 4 x 5 cm paloiksi.
Kokoaminen: Aseta kanapalan päälle salvianlehti ja sen päälle kanapalan kokoinen viipale ilmakuivattua kinkkua. Kiinnitä osat toisiinsa hammastikulla.

Leivitä palat vehnäjauhoissa ja paista oliiviöljyssä pinta kauniin ruskeaksi molemmin puolin, pieni erä kerrallaan. Lisää suolaa vain kanapuolelle. Kun olet paistanut kaikki palat, lisää ne takaisin pannulle ja lorauta päälle valkoviiniä. Anna kypsyä vielä 5 min. Lisää palojen päälle muutama nokare voita ja anna sulaa. Tarjoile.
En ehtinyt saada kuvaa paistetuista paloista, kun ne hävisivät pian parempiin suihin...



Mozzarellasalaatti

tomaatteja
mozzarellaa
basillikaa
suolaa ja pippuria
oliiviöljyä

Viipaloi tomaatit ja mozzarella. Asettele lautaselle limittäin.
Huuhdo basillikanlehdet, leikkaa suikaleiksi ja lisää lautaselle.
Suolaa, pippuroi ja pirskota päälle oliiviöljyä.

Alkuperäiset reseptit olen poiminut Kotikokki.net-sivuilta, Masotton pöytälaatikosta. Sieltä löytyy monta lupaavalle kuulostavaa reseptiä.

Jälkiruoaksi tarjosin porkkanakakkua. Kuorrutukseen lisäsin italialaista vivahdetta käyttämällä tuorejuuston notkistukseen muutaman ruokalusikallisen Limoncinoa sitruunamehun lisäksi.

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Sunnuntaisalaatti




Täyttävä salaatti suurensuureenkin nälkään.

Paahda uunipellillä:
minitomaatteja
vuohenjuustoa
sipuli
pekonia

Leikkaa miniluumutomaatit tai kirsikkatomaatit kahtia ja aseta pellille vieri viereen.
Leikkaa vuohenjuustotanko sentin paksuisiksi kiekoiksi ja aseta pellille.
Levitä pekoniviipaleet pellille.
Leikkaa sipuli viipaleiksi ja asettele pekonin päälle ja tuntumaan.

Lisää tomaateille rimpsaus suolaa ja pirskota oliiviöljyä tomaattien ja juuston päälle. Pippuroi halutessasi.
Paahda uunissa noin 15 min. 200°C.

Lisäksi:
grillattua kanaa
rapeaa salaattia
rucolaa
kurkkua
paprikaa
viinirypäleitä
melonia
basillikaa
paahdettuja siemeniä
... tai muuta mieluisaa.

Tarjoa sweet chili -kastikkeen ja tuoreen leivän kera.

perjantai 16. syyskuuta 2011

Kuivahtaneesta leivästä jälkkäri




Olen tehnyt leipävanukasta pari kertaa aiemmin ja nyt lähdin vähän säveltämään. Laitoin kokeeksi kastikkeeseen puoli purkillista karamellisoitua maitotiivistettä ja jätin sokerin pois. Leipänä olen käyttänyt sitä mitä sattuu olemaan. Kuiva pullakin käy.

Pinnalta vähän kärtsähti (eikä tullut hyvää kuvaa lopputuotteesta), mutta maku oli toffeinen ja makeampi kuin kuvan (alla) ohjeen mukaan tehty. Minun makuuni vähän liiankin imelä, mutta lapsille maistui kyllä. Opittua: rusinat, kuivatut hedelmäpalat tai pähkinät antavat mukavasti suutuntumaa, joten jotain sellaista kannattaa lisätä leipäviipaleiden väliin.

Leipävanukas



Voitele vuoka. Leikkaa kuivahtanut leipä viipaleiksi ja sitten kolmioiksi. Voitele reilusti voilla ja asettele vuokaan voipuoli ylöspäin. Lisää väleihin kanelia (ja rusinoita).
Lämmitä maito, älä kiehuta. Lisää lämpimään maitoon karamellisoitu maitotiiviste ja sekoita.
Vatkaa munat ja sekoita joukkoon maitoseos. Kaada vuokaan leipäpalojen päälle. (Ripottele pinnalle sokeria ja muskottipähkinää) Anna levätä 30 min. Paista uunissa 200 °C, 30-40 min, kunnes pinta on kullanruskea.

Tarjoile sellaisenaan hieman jäähtyneenä kahvin tai teen seurana tai vaikka lopun karamellitiivisteen ja jäätelön kera.

keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

Kesäkurpitsakeitto





Tarjouksessa oli kesäkurpitsaa, joten päivän ruoka oli siinä.
Resepti on poimittu Me-lehdestä.

Freesaa paloitellut vihannekset tilkassa öljyä.
Lisää kasvisliemikuutio, timjami ja vesi.
Kiehuttele 15 min.
Lisää kerma ja soseuta sauvasekoittimella sileäksi.
Lisää suolaa ja pippuria.

Keiton kiehuessa paahda kuivalla pannulla ensin siemensekoitusta ja sitten pekonia.

Annostele lautasille ja ripottele keiton päälle siemenet ja revitty pekoni. Tarjoile.

sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Pitsapohjien aatelia




Silloin tällöin leivomme pojan kanssa pitsaa. Pieni mies pääsee itse pilkkomaan ja kaulimaan. Täytteiksi hän haluaa lähinnä kinkkua ja lisäksi hieman juustoa ja tomaattikastiketta.

Tällä kertaa aikuisten pitsaan laitettiin sitä, mitä jääkaapista löytyi. Pari tulista choriso-tyyppistä lenkkimakkaraa, juustoa, sipulia, oliiveja, rimpsaus kinkkua. Tulipa miehekäs.

Pohjan alkuperäinen ohje
löytyi muinoin Kotikokkien sivuilta ja on mahdottoman hyvä. Reseptillä saa pitsaan ihan tavallisellakin pellillä todella rapean ja ohuen pohjan. Tässä hieman muokattu ohje:

Pitsapohja 3 pitsaan


1,5 dl vettä
ripaus suolaa
ripaus sokeria
ripaus kuivahiivaa (ei edes kolmannesta annospussista)
0,5 rkl basillikaa
0,5 rkl oreganoa
n. 4 dl vehnäjauhoja
1 rkl oliiviöljyä

Liuota lämpimään veteen (Huom! kuivahiiva tarvitsee kovemman starttilämmön kuin tavallinen hiiva) sokeri, suola ja kuivahiiva.
Lisää basillika, oregano, jauhoista puolet ja sekoita.
Lisää loput jauhot ja öljy.
Vaivaa taikina kunnolla ja jätä kulhoon lämpimään paikkaan, muovipussilla peitettynä, pariksi tunniksi.

Jaa taikina kolmeen osaan ja kauli ihan ohueksi.

Lisää pohjan päälle tomaattikastike ja juusto ja niiden päälle loput täytteet.
Älä peitä pitsaa täytteillä umpeen, jotta pohja, tomaattikastike ja juusto pääsevät oikeuksiinsa.

Pitsapohja ei tarvitse pitkää kypsytysaikaa, joten paista kunnes juusto alkaa ruskistumaan pinnalta.

225°C, 5 - 10 min.

Tomaattikastikkeen teen aina fiilispohjalta ja "noin"-mitoilla.

1 tölkin tomaattikastike
tölkki tomaattimurskaa
valkosipulinkynsi tai useampi
sipuli
chiliä ja/tai sweet chili -kastiketta
öljyä kuullotukseen
tomaattipyrettä loraus
1 tl sokeria
basillikaa
oreganoa
suolaa
pippuria
tilkka vettä tarvittaessa

Kastikepohjaan voi kuullotusvaiheessa lisätä myös tuoretta paprikaa ja tomaattia.

Kuullota sipulit öljyssä, lisää loput aineet ja kypsytä miedolla lämmöllä n. 15 min.
Jos käytät tuoretta basillikaa, lisää se vasta keittelyn päätyttyä.
Surauta tehosekoittimella sileäksi ja anna jäähtyä.

Tästä annoksesta pitsoihin riittää noin puolet. Pakasta loput ja käytä myöhemmin vaikka lihapullakastikkeessa tai keiton liemessä.

keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Mansikkainen Brita-kakku





Näihin aikoihin alkaa olla aika tehdä kesän ensimmäinen mansikkakakku.

Reseptin olen bongannut aikoinaan Yhteishyvä-lehdestä, raparperisena versiona.

Mansikka-Brita
9 annosta

Pohja:
150 g margariinia
1,5 dl sokeria
3 keltuaista
1 dl maitoa
2 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta

Vatkaa margariini ja sokeri kuohkeaksi ja lisää mukaan keltuaiset yksitellen.
Sekoita leivinjauhe ja vehnäjauhot keskenään ja lisää vuorotellen maidon kanssa margariinivaahtoon.
Levita seos uunipellille leivinpaperin päälle.

Pinnalle:
3 valkuaista
2 dl sokeria
0,5 tl vaniljasokeria

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja lisää sokerit vähitellen edelleen vatkaten.

Levitä valkuaisvaahto pohjataikinan päälle.
Paista 175°C, 20-30 min. kunnes marenki on vaaleanruskeaa ja rapeaa ja pohja kypsä.


Täyte:
4 dl kuohukermaa vaahdotettuna
1 tl vaniljasokeria
n. 0,5 dl sokeria
500 g mansikoita

Vatkaa kerma vaahdoksi (supermansikkaista saat, kun käytät mansikkakermaa) ja lisää sokerit edelleen vatkaten.
Huuhdo mansikat, poista kannat ja viipaloi.

Kokoa kakku:
Leikkaa jäähtynyt kakku kahteen osaan. Nosta toinen levy kakkuvadille ja lisää päälle kermavaahto ja viipaloidut mansikat. Nosta toinen kakkulevy isojen lastojen avulla mansikoilla peitetyn levyn päälle. (Kuvan kakku on kolmikerroksinen.)

Tarjoile pikimiten.

keskiviikko 18. toukokuuta 2011

Kesäpipo hihasta






Yksi supersankari sai viittansa ja mietin mitä voisin vielä tehdä lopuista paidanrippeistä. Pipo siitä syntyi. Tämä pipo on niin simppeli, että ilman korvia pipo on valmis vain yhden sauman ompelulla.

Kesäpipo t-paidan hihasta
(n. 1-vuotiaalle)

Leikkaa hiha irti paidasta saumaa myötäillen.

Leikkaa 4 x korvakappale. Ompele nurjat puolet vastakkain kaksi korvaa ja käännä oikeinpäin.

Käännä hihakappale nurin ja taita hihan alasauman hatun keskelle taakse takasaumaksi. Kiinnitä korvat yläsauman molempiin reunoihin (korvat hatun sisällä) ja ompele sauma hihan leikkuureunan mukaan.
Käännä oikeinpäin ja hattu on valmis.

perjantai 13. toukokuuta 2011

Syntymäpäiväkakku




Pikku kakkonen täytti yksi. Juhlat olivat isoveljen juhliin verrattuna minit - vain lähintä perhettä paikalla. Pienen kakkupohjan tein jo aiemmin ja pakastin. Täytteeksi tuli mansikka-banaanitäyte.

Mansikka-banaanitäyte:

3 liivatetta
1 banaani
2 dl pakastemansikoita
3/4 dl sokeria
0,5 tl vanilja-aromia
2,5 dl kuohukermaa
2 rkl sitruunamehua

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen.
Soseuta banaani ja kohmeiset mansikat ja sekoita sokerin joukkoon.
Lisää joukkoon vanilja ja 1 rkl sitruunamehua.
Vatkaa kerma löysähköksi vaahdoksi. Lisää banaaniseoksen joukkoon.
Kuumenna sitruunamehu. Purista liivatteista ylimääräinen vesi ja sulata sitruunamehuun.
Lisää seoksen joukkoon ohuena nauhana koko ajan sekoittaen.

Koska kakku oli pieni laitoin täytettä paksulti yhteen väliin ja lätkäisin loput kakun päälle antamaan pyöreää muotoa kuorrutteen alle prinsessakakun tyyliin.

Kakun päälle tein vaahtokarkkikuorrutteen (ohje löytyy merirosvojuhlien tarjoilusta). Ihan en vielä osaa arvioida milloin se olisi parhaimmillaan, mutta ihan hyvähän tuosta tuli - ja kakkulapiokin siihen pystyi.

Kakun koristelin värikkäillä suklaanameilla, jotka kiinnitin kuorrutteen pintaan tomusokerikuorrutteella.

sunnuntai 8. toukokuuta 2011

Äitienpäivä




Minkä ihanan äitienpäivälahjan sainkaan! Tosin tätä mies ei olisi itse ikinä keksinyt, vaan annoin aika suoran vihjeen eli lapun mukaan kirjakauppaan...

"Surrur tee oma marimekkosi" (Mari Savio & Kati Rapia, WSOY 2011) on pullollaan ihania kuvia ja toinen toistaan mahtavampia ideoita. Sain syyhyn koko kroppaan pelkästä innostuksesta. ILOPILKKU!